Työttömät

Työttömyyskassan yhteystiedot

 

Sähköalojen työttömyyskassa
Käyntiosoite: Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
Toimisto on avoinna arkisin klo 8.00 - 15.30
Postiosoite: PL 774, 33101 TAMPERE
Puhelin: vaihde 03 252 0111, faksi 03 252 0209
Puhelinpäivystys arkisin klo 9.00 - 11.00, puh. 03 252 0300


Sähköposti: ttkassa(at)sahkoliitto.fi 
Sähköpostiosoitteessa (at) korvataan @-merkillä ja ä korvataan a-kirjaimella. Käytä sähköpostiviesteissä tietoturvasyistä henkilötunnuksen sijasta koko nimeäsi tai jäsennumeroasi.

 

Kassanjohtaja
Tarja Ojala

Vastaava etuuskäsittelijä
Birgit Late

Etuuskäsittelijät
Heli Heino
Eila Iso-Järvenpää
Sari Kuusisto
Pia Lehkosuo
Riitta Suokas

 

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2019

PDF-tiedostoTYJ_etuusopas_2019 (ID 24879).pdf (2.0 MB)

Työttömyysturvaan lisää ehdotettuja muutoksia 1.1.2017 lukien

25.10.2016

Hallitus antoi 20.10.2016 eduskunnalle useamman uuden esityksen työttömyysturvan muuttamiseksi. Nämä muutokset on ehdotettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta lukien.

Työttömien määräaikaishaastattelut

Työnhakijan ensimmäinen haastattelu työ- ja elinkeinoviranomaisen toimesta järjestettäisiin viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja jatkossa aina kolmen kuukauden välein.

Uusi työkokeilun muoto

Työkokeilun käyttötarkoitusta on ehdotettu laajennettavaksi väliaikaisesti. Vuosina 2017–2018 työnhakija voisi osallistua lyhytkestoiseen rekrytointikokeiluun, jolla hänen soveltuvuuttaan työtehtävään voitaisi arvioida enintään kuukauden ajan ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilulla tähdätään työsuhteen syntymiseen, joten sitä käytettäisi vain tilanteissa, joissa työnantajalla olisi tosiasiallisesti työtä tarjolla. Jos työsuhde syntyisi, vähennettäisiin tuo aika koeajasta. Rekrytointikokeilun ajalta voitaisi maksaa sitä päivärahaa mihin henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus. Se ei olisi työllistymistä edistävä palvelu, joten korotettua ansio-osaa tai kulukorvausta sen ajalta ei maksettaisi.

Palkkatukityöhön muutoksia

Palkkatukityöhön on esitetty runsaasti muutoksia ja sen käyttöä on tarkoitus suunnata jatkossa entistä enemmän pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Suurin osa muutoksista liittyy palkkatuen myöntämisedellytyksiin, määrää, kestoon ja sen rahoitukseen. TE-toimisto maksaa jatkossakin palkkatuen.

Ansiopäivärahan maksamiseen liittyen olennaisin muutosehdotus on, että päivärahan perusteeksi vaadittavaan työssäoloehtoon palkkatukityöstä luettaisi jatkossa vain 75 prosenttia työssäoloehdon täyttävistä kalenteriviikoista. Ainoastaan jos palkkatuettutyö olisi järjestetty ikääntyneitä koskevan kunnan työllistämisvelvoitteen perusteella, silloin työssäoloehto karttuisi edelleen täysimääräisesti.

Kulukorvaukset

Kulukorvausten osalta on esitetty, että ne poistuisivat työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta. Sen sijaan alle 25-vuotiaille ammattikouluttamattomille nuorille kulukorvausta alettaisi maksaa heidän osallistuessa työkokeiluun (ei kuitenkaan rekrytointikokeiluun).

Liikkuvuusavustus

Kokonaan uutena etuutena on esitetty alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi myönnettävää liikkuvuusavustusta. Liikkuvuusavustusta voitaisi maksaa työttömyysetuuteen oikeutetulle, joka vastaanottaa vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteen, jossa säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Työpaikan sijainnilla ei ole merkitystä, mutta työmatkan keston tulisi olla kokoaikatyössä keskimäärin yhteensä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä keskimäärin yhteensä yli kaksi tuntia päivässä. Liikkuvuusavustuksen määrä vastaisi suuruudeltaan peruspäivärahan määrää ilman korotusosia ja sitä voitaisi maksaa enintään 60 päivän ajan työsuhteen alkamisesta lukien.

Lyhytkestoinen työ yrittäjänä

Työnhakijalla olisi jatkossa oikeus soviteltuun päivärahaan jos hän työllistyy yritystoiminnassa päätoimisesti enintään kaksi viikkoa. TE-toimisto ei näiden lyhyiden yrittäjänä työllistymisjaksojen aikana enää tutkisi onko yritystoiminta pää- vai sivutoimista. Muutoksen jälkeen enintään kaksi viikkoa kestävää yrittäjänä työllistymistä kohdeltaisi samoin kuin enintään kaksi viikkoa kestävää työllistymistä kokoaikaiseen palkkatyöhön.

Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuttaisi päivärahaan

Lakiin on ehdotettu palautettavaksi vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään.
Yleensä henkilön päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella. Lakimuutoksen myötä päiväraha laskettaisiin kuitenkin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.

Työn vastaanottovelvollisuus tiukentuu

Työttömällä ei olisi jatkossa enää pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus. Myös oman auton käyttämistä jatkossa edellytettäisiin työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevaan työhön kulkemiseen. Oman auton hankkimista ei kuitenkaan edellytetä.

Jos työtön jatkossa kieltäytyisi varmasta työpaikasta, ehdotuksen mukaan TE-toimisto määräisi hänelle 90 päivän korvauksettoman määräajan nykyisen 60 päivän sijaan. Tämä määräaika kuitenkin alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.

Työssäkäyntialueen ulkopuolella olevasta työstä ei jatkossa saisi erota työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä keskimäärin enintään kolme tuntia.

Työnhakijoille tulisi velvollisuus osallistua kaikkiin tarjottuihin palveluihin, vaikka niistä ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa.

Enimmäiskesto lyhenee

Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa on ehdotettu lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Henkilöillä, joilla on työhistoriaa vähemmän kuin kolme vuotta, kesto lyhenisi 300 päivään. Enimmäiskesto säilyisi kuitenkin 500 päivässä niillä, jotka ovat vähintään 58-vuotiaita työssäoloehdon täyttyessä. Samalla luovuttaisiin ansio-osan keston lyhentämisestä, ja ansio-osa maksettaisiin kaikille koko enimmäisajalta.

Lyhempää enimmäiskestoa sovellettaisiin niihin työnhakijoihin, joiden päivärahan enimmäisaika alkaa lain voimaan tultua, eli ensimmäinen maksettava päivä on vuoden 2017 puolella.

Omavastuuaika pitenee

Omavastuuajan kestoa on ehdotettu pidennettäväksi takaisin viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika lyhennettiin viiteen päivään vuoden 2014 alussa, mutta nyt annetun esityksen mukaan se palautettaisiin takaisin seitsemään päivään.

Uutta pidempää omavastuuaikaa sovellettaisiin, kun omavastuuaika alkaisi lain voimaan tultua vuoden 2017 puolella.

Korotetun ansio-osan heikennykset

Pitkän työuran jälkeen maksettavasta 90 päivän korotetusta ansio-osasta on ehdotettu luovuttavan kokonaan ja samalla työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavan korotetun ansio-osan laskentasääntöä on ehdotettu muutettavan siten, että sen määrä alenee. Korotettu ansio-osa olisi 55 prosenttia (nyt 58 %) päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta olisi 25 prosenttia (nyt 35 %).

Pitkän työuran perusteella ei myönnettäisi korotettua ansio-osaa enää, kun työsuhde päättyy vuoden 2017 puolella. Jos työsuhde päättyisi ennen lain voimaantuloa, voitaisiin pitkän työuran perusteella maksaa korotettua ansio-osaa enintään ensi vuoden kesäkuun loppuun asti.

Muita muutoksia

Ensi vuoden alusta sovelletaan jo 1.1.2014 voimaantullutta muutosta, jonka mukaan kunnan työllistämisvelvoite koskee myös 60 vuotta täyttäneitä. Aiemmin työllistämisvelvoite on koskenut 57–59-vuotiaita, mutta lisäpäiväoikeuden ikärajan noustua 61 vuoteen, myös 60-vuotiaat tulevat jatkossa työllistämisvelvoitteen piiriin. Lisäksi 60 vuotta täyttäneillä työssäoloehto voi jatkossa kertyä myös työllistämisvelvoitteen mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa.

Toinen jo aiemmin vahvistettu lakimuutos koskee yli viisi vuotta vanhojen työssäolovelvoitteiden poistumista. Lakimuutos astui voimaan jo 1.1.2012, mutta sitä aletaan ensimmäisten työnhakijoiden osalta soveltaa vasta nyt. Kaikki ennen vuotta 2012 asetetut työssäolovelvoitteet vanhenevat 31.12.2016, ja tämän jälkeen asetetut aina viimeistään viiden kalenterivuoden kuluttua päästä niiden asettamispäivästä. Työnhakijoiden, joita muutos koskettaa, kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä  TE-toimistoon.

Mikä muuttui 1.1.2016 työttömyysturvassa?

 

Vuodenvaihde toi muutoksia työttömyysturva lainsäädäntöön. Suurimmat muutokset koskevat vuorottelukorvausta. Myös ansiopäivärahan verotukseen ja työttömyysturvalain yrittäjämääritelmään tuli muutoksia. Ansiopäivärahan taso laski indeksitarkistuksen seurauksena.

 

 

ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO LASKI

 

Ansiopäivärahan perusosan määrä laski indeksitarkistuksen seurauksena 0,4%. Myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuivat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu vuonna 2015 tai aikaisemmin.

Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsi korotuksista.

Perusosan määrä on sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää taitekohdan, ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Taitekohta lasketaan kertomalla perusosa luvulla 95.

 

VUOROTTELUVAPAAN EHTOIHIN TIUKENNUKSIA

 

Suurimmat lakimuutokset koskevat vuorottelukorvausta, jonka ehtoja tiukennettiin ja enimmäisaikaa lyhennettiin.

Pitkän työhistorian perusteella ei enää makseta korkeampaa vuorottelukorvausta. Lisäksi vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyheni ja vuorotteluvapaalle pääsy vaikeutui työhistoria edellytyksen pidentyessä. Mahdollisuus vapaan jaksottamiseen poistui.

Lakimuutos ei vaikuta vapaan pitämiseen, jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.3.2016.

 

Vuorotteluvapaa

 

Ennen

1.1.2016

Suuruus

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % työttömänä maksettavasta päivärahasta. Korvauksen suuruus on 80 % päivärahasta, jos henkilöllä on vähintään 25 vuoden työhistoria.

Enimmäiskesto

360 päivää

Työhistoriaedellytys

16 vuotta

Jaksottaminen

Vuorotteluvapaan voi pitää 100 päivän mittaisissa jaksoissa.

 

1.1.2016

alkaen

Suuruus

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % työttömänä maksettavasta päivärahasta.

Enimmäiskesto

180 päivää

Työhistoriaedellytys

 20 vuotta

Jaksottaminen

Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa.

 

ANSIOPÄIVÄRAHAN VEROTUS MUUTTUI

Ansiopäivärahan verotukseen tuli muutos. Ennakonpidätys on aina vähintään 25 %, jos päivärahan saaja ei toimita työttömyyskassaan muutosverokorttia etuutta varten.

Näin päivärahan verotus menee:

Etuuden saaja toimittaa työttö­myyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin.

Vero pidätetään muutosvero kortin mukaan.

 

Etuudensaaja ei toimita työttömyyskassaan verokorttia.

Kassa käyttää vuoden alussa verottajalta saamiansa verotustietoja. Vero pidätetään kuitenkin aina vähintään 25% suuruisena.

 

Etuudensaaja toimittaa kassaan palkkaa varten annetun muutosverokortin.

Vero pidätetään muutosverokortin mukaan, kuitenkin vähintään 25% suuruisena.

 


 

YRITTÄJÄMÄÄRITELMÄ LAAJENI

 

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmään tuli muutoksia. Yrittäjämääritelmä laajeni ja jatkossa yrittäjinä pidetään myös niitä henkilöitä, jotka eivät ole velvollisia ottamaan maatalousyrittäjän tai yrittäjän eläkelain mukaista eläkevakuutusta. Pienimuotoista

yritystoimintaa harjoittavia on aiemmin pidetty omaa työtä tekevinä. Omalla työllä tarkoitetaan jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa (esimerkiksi omaishoitajat, au pairit ja apurahansaajat). Eduskunnansosiaali- ja terveysvaliokunta sekä sosiaali- ja terveysministeriö korostavat, että lakimuutoksella ei muutettu sivu- ja päätoimisuuden arviointiedellytyksiä lainkaan. Oikeus päivärahaan sivutoimisen oman työn ajalta ei näin muutu, vaikka henkilöä pidetään jatkossa yrittäjänä. Yksityinen elinkeinoharjoittaja voi myös jatkossa osoittaa yritystoiminnan päättyneen samalla tavalla, kuin aiemmin omaa työtä tekevänä.

Yrittäjämääritelmään liittyvissä kysymyksissä ota yhteys TE-toimistoon: www.te-palvelut.fi

Lähde:

TYJ

 

Sähköliiton jäsenmaksu vuonna 2016 on 1,45 prosenttia ennakonpidätyksenalaisesta tulosta. Työttömyyskassan

osuus kokonaisjäsenmaksusta vuonna 2016 on 0,40%. Kassan jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama.

 

 

 

 

Eläkeuudistus ja Lisäpäivät

 

Jos henkilöllä on työssäoloaikaa viimeisen 20 vuo-

den aikana vähintään viisi vuotta, ansiopäivärahaa

voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan

jälkeen niin sanottuina lisäpäivinä

 

 Vuosina 1950–1954-syntyneille: Jos vuosina

1950–1954 syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta en-

nen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyt-

tyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi an-

siopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun,

jonka aikana hän täyttää 65 vuotta.

 

Vuosina 1955–1956 syntyneille: Jos vuonna

1955–1956 syntynyt täyttää 60 vuotta ennen kuin

hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänel-

le voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivä-

rahaa sen kalenterikuukauden loppuun,
jonka aikana hän täyttää 65 vuotta.

 

Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneille: Jos

vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyt-

tää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enim-

mäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500

päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuu-

kauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65

vuotta.

 

Eläkeuudistus vaikuttaa myös työttömyysturvaan

 

Eläkeuudistuksesta tehdyn sopimuksen mukaan ansiopäivärahan taso suojataan 58 vuotta täyttäneiden kohdalla.  Ansiopäivärahaa ei laskettaisi uudelleen, jos 58-vuotias henkilö työllistyy uudelleen ja uusi  ansiopäiväraha on aiempaa pienempi.

 
 

Työmarkkinaosapuolten kesken laaditun sopimuksen mukaan suoja saatetaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.7.2015.

 

 

Muutos 1.1.2013

Vanhuuseläke pitkäaikaistyöttömälle 62-vuotiaana

Jos olet ollut pitkään työttömänä ja saanut työttömyyspäivärahaa Kelasta (peruspäiväraha) tai työttömyyskassasta (ansiopäiväraha) ns. lisäpäiviltä, voit saada vanhuuseläkettä jo 62 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeenä voidaan maksaa työeläkettä ja kansaneläkettä. Eläkkeisiin ei tehdä varhennusvähennystä. Muutos ei koske työmarkkinatuen saajia.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee sinua, joka täytät kaikki alla mainitut ehdot. Olet

  • syntynyt vuonna 1950-1957
  • täyttänyt 62 vuotta
  • saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. 

Yrittäjä ei voi saada vanhuuseläkettä näillä ehdoilla, koska hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan lisäpäiviltä.

Valintaoikeus eläkkeen ja työttömyyspäivärahan välillä

Voit itse valita, haetko vanhuuseläkettä 62-vuotiaana tai myöhemmin. Jos et halua hakea sitä, sinulle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta. 

Näin haet eläkettä

Vanhuuseläkettä on haettava lomakkeella Vanhuuseläkehakemus (ETK/Kela 7001).

Hakemuksen voit jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Pyydä lisäksi työttömyyskassan tai Kelan antama todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä ja toimita se eläkehakemuksen käsittelevälle työeläkelaitokselle tai Kelalle.

Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sitä ei saa takautuvasti.

Vanhuuseläkkeen lisäksi voit hakea Kelasta

Ennen vuotta 1950 syntyneet työttömät

Vuonna 1949 tai aikaisemmin syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos henkilö täyttää työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset vasta täytettyään vähintään 62 vuotta, hänelle myönnetään työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana.

Lisätietoa

Lisätietoja vanhuuseläkkeestä voit kysyä

  • työeläkkeen osalta omasta työeläkelaitoksestasi tai Eläketurvakeskuksesta
  • kansaneläkkeen osalta Kelasta.

Työttömyyspäivärahasta ja lisäpäivätodistuksesta saat tietoa päivärahan maksajalta eli työttömyyskassasta tai Kelasta.

Ansiosidonnaista sairauslomaa

Jos työtön sairastuu päivärahakauden aikana, voi työttömyyskassa jatkaa päivärahan maksamista sairauspäivärahan omavastuuaikaa vastaavan ajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää).

Työtön ilmoittaa työttömyyskassalle päivärahahakemuksessaan sairausajastaan. Ilmoitus sairastumisesta tulisi tehdä myös te-toimistolle. Jos sairaus kestää yli sairauspäivärahan omavastuuajan, tulisi työttömän hakea sairauspäivärahaa Kelasta toimeentulonsa turvaamiseksi.

Työttömän sairausrahan määrä on vähintään 86 prosenttia maksetun ansiopäivärahan määrästä ja ansiopäivärahasta poiketen sitä voidaan maksaa kuudelta päivältä viikossa. Lisätietija sairauspäivärahan määrästä ja sen hakemisesta voi kysyä Kelasta.

Jos työllistymistä edistävässä palvelussa oleva henkilö sairastuu kesken toimenpiteen, maksetaan päivärahaa hänelle oman ilmoituksen perusteella kolmelta päivältä ja työttömyyden jatkuessa tätä pidempään, tulee kassalle esittää lääkärin todistus päivärahan maksamista varten. Tässäkin tapauksessa työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa enintään sairauspäivärahan omavastuuaikaa vastaavan ajan.

Työttömän toimeentuloon ei siis pitäisi tulla katkosta sairastumisen johdosta mutta kannattaa itse huolehtia, että sairauspäivät tulevat tyättömyyskassalle ilmoitettua sekä lähettää sairauspäivärahahakemus Kelalle mahdollisimman pian sairauden alettua.

Työtaistelukassamaksujen palautushakemukset voi lähettää suoraan Sähköliiton keskustoimistoon (PL 747, 33101 Tampere):

1. Kun jäsen siirtyy vanhuus-, varhais-, tai työkyvöttömyyseläkkeelle.
    Liitteeksi jäljennös eläkepäätöksestä ja sivutulon verokortista.

2. Kun jäsen on kuollut, omaisilla on oikeus periä jäsenelle kertyneet
    työtaistelukassaosuudet.
    Liitteeksi jäljennös sivutulon verokortista.

Työtaistelukassamaksujen palautushakemus toimitetaan käsiteltäväksi omaan osastoon:

1. Kun jäsen siirtyy työskentelemään jollekin muulle alalle, jolla liitolla ei ole
    työehtosopimusta.
    Liitteeksi toimenkuvatodistus ja jäljennös sivutulon verokortista.

2. Kun jäsen aloittaa yritystoiminnan.
    Liitteeksi jäljennös kaupparekisteriotteesta tai elinkeinoilmoituksesta sekä
    sivutulon verokortista. 

Työtaistelukassan palautushakemus

MS Word -tiedostoSL_11_06_TYOTAISTELU_WORD_0.DOC (104 kB)
Työtaistelukassan palautushakemus
PDF-tiedostoSL_11_06_TYOTAISTELU_AKT_0.PDF (54 kB)
Työtaistelukassan palautushakemus

Suurimpien ansiopäivä-

rahojen taso laskee

vuodenvaihteessa?

 

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttami-

sesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ansiopäivärahan laskenta-

sääntöä siten, että ansiopäiväraha laskisi yli 3 115 euroa ansaitsevien ja

korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaisi niiden hen-

kilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jäl-

keen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa

tai uudelleen.

 

ANSIOPÄIVÄRAHAN TAITEKOHTA 3 115 EUROON

Ansiopäivärahan taitekohdalla tarkoitetaan sitä palkkasummaa, jonka ylittä-

vä osa kerryttää ansiopäivärahaa pienemmällä korvausprosentilla.

Esityksen mukaan ansiopäivärahan taitekohtaa alennettaisiin. Nykyinen tai-

tekohta on yhtä suuri, kuin 105-kertainen peruspäiväraha (3 443 € vuonna

2015). Uusi taitekohta olisi 95-kertaisen peruspäivärahan suuruinen (3 115

€ vuonna 2015).

 

Esimerkkejä muutoksen vaikutuksesta:

Työttömyyttä  | Päiväraha           |Ehdotuksen   | Vaikutus

edeltänyt        | nykytilanteen      | mukainen

palkka             | mukaan             |  päiväraha

                       | vuonna 2015     | vuonna 2015

2 000 €/kk       1 249 €/kk           1 249 €/kk         -

3 000 €/kk       1 680 €/kk           1 680 €/kk         -

4 000 €/kk       2 014 €/kk           1 932 €/kk        -82 €/kk

5 000 €/kk       2 205 €/kk           2 123 €/kk        -82 €/kk

 

KOROTETUN  ANSIOPÄIVÄRAHAN KORVAUSPROSENTTI LASKEE

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna pitkän työhistorian perusteella

tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Esityksen mukaan korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laskisi taite-

kohtaan asti 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta

37,5 prosentista 35 prosenttiin.

 

Esimerkkejä muutoksen vaikutuksesta:

Työttömyyttä    |  Korotettu         | Ehdotuksen    | Vaikutus

edeltänyt         |  päiväraha        | mukainen

palkka             | nykytilanteen    | korotettu

mukaan           | päiväraha

                        | vuonna 2015   | vuonna 2015

2 000 €/kk         1 491 €/kk          1 400 €/kk       - 91 €/kk

3 000 €/kk         2 113 €/kk          1 950 €/kk       -163 €/kk

4 000 €/kk         2 629 €/kk          2 340 €/kk       -289 €/kk

5 000 €/kk         2 988 €/kk          2 675 €/kk       -313 €/kk

Taulukossa on huomioitu myös esitetty taitekohdan muutos.

 

ESITYKSEN  TAVOITTEET

Esityksen tavoitteena on säästää 50 miljoonaa euroa valtion työttömyyspäi-

värahamenoista siten, että säästöt kohdistuvat korkeimpia työttömyyspäivä-

rahoja saaviin.

 

TYÖTTÖMÄT

PDF-tiedostoLiity Sähköliittoon ja Sähköalojen työttömyyskassaan.pdf (558 kB)
LIITY SÄHKÖLIITTOON
PDF-tiedostokun työt loppuu ja työttömyys alkaa 2014.pdf (154 kB)
KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖ MYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT
PDF-tiedostoVuoden 2014 - 2015 alusta voimaantulevat uudistukset.pdf (91 kB)
VUODEN 2014 - 2015 ALUSTA VOIMAANTULEVAT UUDISTUKSET
PDF-tiedostoTyöttömyysturvalain seuraamusjärjestelmä selkeytyy.pdf (130 kB)
TYÖTTÖMYYSTURVALAIN MUUTOKSET
PDF-tiedostoTähän saakka työtön työnhakija on menettänyt oikeutensa työttömyysetuuteen.pdf (81 kB)
ILTASANOMAN ARTIKKELI TYÖTTÖMÄN ULKOMAANMATKUSTUS PYKÄLÄN MUUTOKSESTA
PDF-tiedostoAnsiopaivarahahakemus.pdf (211 kB)
PDF-tiedostoPalkkatodistus.pdf (115 kB)
PDF-tiedostoTyöttömälle oikeus vanhuuseläkkeeseen.pdf (136 kB)
TYÖTTÖMÄLLE OIKEUS VANHUUSELÄKKEESEEN
PDF-tiedostoANSIOPÄIVÄRAHAN KESTO (91 kB)
JA LISÄPÄIVÄOIKEUS

Erillistä hakemusta lisäpäivistä ei tarvitse tehdä, maksut jatkuvat normaalisti.

UUDELLEENTYÖLLISTYMISTÄ

TUETAAN PALKKATUELLA

Ikääntyneille työttömille otetaan

eläkeuudistuksesta tehdyn sopi-

muksen mukaan käyttöön pitkäkes-

toinen palkkatuki.

Työnantaja voi saada palkkatu-

kea, kun palkkaa työttömän työnha-

kijan, jolla on vaikeuksia työllistyä.

Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu

hakijan tarpeisiin. TE-toimisto ar-

vioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ

parantaa työttömän ammattitai-

toa, osaamista ja työllistymistä se-

kä päättää tuen suuruuden ja kes-

ton tapaus kerrallaan.

Tukea voidaan maksaa myös

tuntimäärältään alhaiseen työsuh-

teeseen, jos TE-toimisto pitää palk-

katukea osa-aikatyöhön tarkoi-

tuksenmukaisena ja osa-aikatyö

edistää henkilön mahdollisuuksia

päästä työmarkkinoille. Tämä voi

olla perusteltua esimerkiksi osatyö-

kykyisten työllistymisen kannalta.